Kipparinlakkia (leipuripojan lakkia, konduktöörin lakkia...) on tullut metsästettyä ihan joka paikasta ja vihdoin, vihdoin mä löysin semmoisen! Joko niitä ei oo ollut tai ne ei oo näyttänyt sitten millään tavalla hyvältä mun päässä, mutta metsästys tuotti tulosta kerrankin.
Tykkäsin tosta asusta kaikessa yksinkertasuudessaan muutenkin tosi paljon. Ehkä siksi, etten näytä eskimolta niin kuin viimeisinä viikkoina. Lemppari tunne, kun päälle voi pukea ohuemman takin ja silti kävellessä meinaa tulla vähän kuuma. Ei tarvi vuorautua enää paksuihin takkeihin ja kaulahuiveihin, vaan pääsee käyttämään taas vähän luovuuttakin asujen suhteen.
